sunnuntai 16. maaliskuuta 2014

Meilläpä jo vihertää!

Toivottavasti ensimmäinen Viikkorasti on tavoittanut jo teidät! Meillä kotona näyttää nimittäin jo tältä:



Mutta ei hätää, nämä eivät osallistu 'Koulun pisin herneenverso'-kisaan, vaan päätyvät aikanaan aamupalaleivilleni. Kavattaminen vaatii vain malttia! 

Ja oikeastaan se on ihan sama vaikka kasvattaisi mitä tai ketä, niin malttia ja kärsivällisyyttä kasvattaja tarvitsee hyvän lopputuloksen aikaansaamiseksi. 
* Herneenversojeni kanssa huomasin sen, että ei se auta, vaikka kuinka kastelisin ja kastelisin - hukkuvat poloiset herneet! On vain uskottava, että sieltä ne nousevat ja jonain aamuna satoa voi alkaa niittää.
* Koirieni kanssa huomasin, että ei se minun rähjäämiseni siellä hihnan toisessa päässä yhtään paranna koirieni käytöstä - hermostutaan vaan koko lauma! Luotan siihen, että kun otan ja kertaan taas kerran niitä koirakoulu-juttuja, niin seuraava lenkki voi olla taas parempi.
* Oppilaiden kanssa huomaan sen, että moni asia pitää ottaa esille aina vain uudestaan ja uudestaan. Vaan niinhän sitä sanotaankin, että 'kertaus on opintojen äiti'! Esimerkiksi sellainen (meidän aikuisten mielestä) yksinkertainen asia kuin 'Lumipallojen heittely on koulussa kielletty!' pitäisi olla oikein helposti ymmärrettävissä ja noudatettavissa - mutta niin vain joka vuosi ensimmäisen lumisateen jälkeen (ja useimmiten välillä talvea muutenkin) sääntö pitää palauttaa uudelleen oppilaiden mieliin. 

Mutta siis.. kasvatetaan ja opetetaan maltilla ja rakkaudella! Ollaan luottavaisia, vältetään rähjäämistä, kannustetaan ja palkitaan hyviä suorituksia ja ei anneta periksi, vaan toistetaan vielä toiston jälkeenkin tarvittaessa! 

Aurinkoista ja mukavaa kouluviikkoa kaikille! 
..sirpa